Sunnuntailenkin tahmeus ja ystävän kanssa lenkin helppous

Tiedättekö sen fiiliksen kun jalat painaa tonnin ja tekee mieli lopettaa jo ekan pylväsvälin jälkeen? Eilen oli sellainen olo. Sinnittelin kuitenkin vaunun ja pikku herran kanssa kuuden kilsan lenkin ja tein kotona vielä puolisen tuntia lihaskuntoa herran leikkiessä touhumatolla. Herraa nauratti mun touhut, ehkä se ähinää pää punaisena olis naurattanut ketä vaan :) Loppupäivä vietettiin vesillä seilaten ja hyvästä ruuasta ja ystävistä nauttien. Huippu päivä!

Tänään sain pitkästä aikaa hyvän ystäväni takaisin lenkkiseurakseni ja olipa juoksu tänään helppoa. Niin se vain on: hyvä seura, parempi lenkki :) vai miten se oli? Juoksin tänään ekaa kertaa 7,5km vaunujen kaa kertaakaan pysähtymättä ja kävelemättä - jee! Juoksukunto täältä tullaan! Mulle kyllä lenkkiseura merkkaa tosi paljon - entä sulle? Ootko mieluummin yksin juoksija kuin seurassa? 

Huomenna meille tulee kotiin valokuvaaja, joten päivä taitaa mennä salamavalojen loisteessa ja lenkille ehtii seuraavan kerran vasta keskiviikkona eli siihen asti moi :)