Liikunnan ihanuus ja kamaluus!

Tämän aamun "ylösnousemus" ei ollut niin paha kuin oletin. Ehkä minulla on sittenkin jotain lihaksia jäljellä, vaikka ne kovasti ovatkin piilossa. Siispä suuntasin hyvällä mielellä ja intoa täynnä kohti BodyCombat-tuntia. Tunti oli sitä mitä odotinkin, hiki valui, meininki oli kova ja sain taistella pahinta vastustajaani ITSEÄNI vastaan. Tunnin lopussa koin (kiitos myös mammahormoonien) hetkellisen herkistymisen, valutin ehkä jopa muutamam kyyneleen (tai sitten se oli vain hikeä), kun tajusin taas, miten ihanaa liikunta ja liikkuminen on. Kaikessa kauheudessaan ja kamaluudessaan, se tunne kun pääset ylittämään itsesi kerta toisensa jälkeen, on niin mahtavaa. Tuo mahtavuus pitää vain aina muistaa, kun ei huvita, ei jaksa tai kehtaa lähteä liikkumaan.

Ensi viikolla alkaa taas meidän perheen arki ja minä suunnittelen rutiineja rakastava itselleni treeniohjelmaa ja jotain lihaskuntohaastetta.

Huomenna suuntaamme Poriin kummipoikani perheen luokse, joten seuraavat päivitykset saattavat tulla vasta alkuviikosta.

Mukavaa loppuviikkoa ja muista ja muistutetaan toisiamme liikunnan mahtavuudesta, silloinkin kun ei jaksa, huvita tai kehtaa!

Alla päivän BodyCombat-look :)